Historia kertoo, että isoäidin neliö, (engl. granny square) syntyi Amerikassa. Se on mukaelma paljon hienommista ja mutkikkaammistavirkkausmalleista, jotka kulkeutuivat varhaisten siirtolaisten mukana Euroopasta. Malli on syntynyt viimeistään viktoriaanisella aikakaudella (1837 – 1901.)
Minusta on aina mahtavaa jos löytyy joku ihminen, johon jokin ilmiö henkilöityy. Eräs tällainen kotimainen "legenda" on Paraisilla vuosina 1870-1941 asunut Augusta Wilhelmina Johansson, joka kehitti Qvidi-Mina-virkkaustekniikan, joka noudattelee isoäidinneliötä. Hän oli intohimoinen käsityönharrastaja, joka ei myynyt töitään, vaan ainoastaan vaihtoi niitä lankaan ja ruokaan. Qvidi-Minasta tuli pari vuotta sitten oikea muoti-ilmiö, josta on järjestetty kursseja ja seminaareja. Toisin kuin perinteisissä isoäidin neliöissä "Qvidi-Minassa käytetään langanpätkiä, joilla virkataan paksuudesta riippuen kaksin-kolmin- jopa nelinkertaisena. Siten langoilla voi ikään kuin maalata", kertoo Keski-Uusimaa-lehden haastattelema erikoisneuvoja Marjo Vainio. Tämä on vielä minulta kokeilematta!
Facebookin Käspaikka-ryhmästä löysin mahtavan idean ja vähän erilaisen isoäidinneliö-ohjeen. Oma iänikuinen rahini kaipasi persoonallista päällistä ja aloitin urakan. Tässä vaiheessa ollaan nyt menossa. Tummansininen 7veikkaa oli loppunut kaupoista, joten täytyi ruveta tekemään kirjavaa versiota. Ehkäpä siitä tulee ihan kiva?
Vai tekisinkö sittenkin neuletakin Novitan ohjeen mukaan? Molemmat? Kesään mennessä? Tuossa tuolilla on muuten myös muita kivoja kirjoja, joista olen ottanut vinkkejä. Anu Harkin Viritetty, Raija Räsäsen Farkkujen uusi elämä, Tee minut, olen sinun Huvin vuoksi ja Virkkaa kukkia, neliöitä ja reunapitsejä. Silti parasta on, kun saa tehdä ilman mitään ohjetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti